maanantai 26. maaliskuuta 2012

Näin rakennat taitoja

Lue blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.com lahjojen ja taitojen oppimisesta. (Lue blogin varhaisimmat lyhyet kirjoitukset Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla sekä Elämänohjeita osiosta kuvan alta kuvaan liittyvä ohje.)
Taiteissa näyttäisi olevan olennaista kokemukseen uppoaminen ja kokemuksen kuvaaminen sen omilla ehdoilla, minkä oppii hitaasti piirre piirteeltä ihan vain tosissaan yrittämällä askel askeleelta, jollei muuten. Tiputa kaavamaisuudet ja ennakkokäsitykset pois, esim. tottumukset kirjoittamisesta piirtäessäsi. ÄLÄ SANALLISTA KOSKAAN MITÄÄN! Kokemuksen kuvaaminen kokemuksellisena kokonaisuutena on ihan eri juttu ja ok!

Tavoita tunteenomaisia ideaalejasi

Kun teet miten kuten, teet helposti tavanomaista kapulakieltä. Kun tavoitat aivan korkeimpia ideaalejasi, olet tunteenomaisella kokemuksellisella kielellä. Ainakin olet jollain lailla elämänmakuinen ja omakohtaisesti tärkeäksi koettujen ilmiöiden kanssa tekemisissä. Siis taiteelisempi. Jos annat ideaalisi sanella kielen, jota käytät, koko ilmaisutapasi, tavallaan rakennat ideaalisi ohjeen mukaan juuri ja tavoitat siis lähimmäs ideaaliasi, mitä osaat päästä. Tuollainen ideaalejaan kohti tavoittaminen, niin ymmärryksessä, teoissa kuin kommunikaatiossakin, on kovin hyödyllistä ja motivoitua. Ja se tekee sinusta taiteelisesti lahjakkaan, jos vain muistat valita sanastosi ideaalin ja kommu7nikaation osuvuuden eikä käytäntöjen mukaan.

Uppoa kokemukseen!

Meillä on havaintokykymme, jotta ymmärtäisimme elämää, maailmaa ja sosiaalisia suhteitamme. Havaintokyvyn käyttäminen täydesti, kaikkine piirteineen ja kaikkine nyansseineen, parantaa taitoamme, ymmärrystämme, sosiaalisia taityojamme, kommunikaatiokykyämme ja erityisesti syventää elämämme laatua, onnea! Elämänviisauttamme.

Sanasto tavoitteen mukaan

Palikkajärki on kielenkäytöltään uarutuneen kapulakielistä, mikä rajoitaa ymmärryksen ulkoa luettuihin uomiin ja vie pois tilan tilanteenmukaisten ilmaisujen ja sitä kautta tilanteeseen sopeuttavien havaintojen käytöltä.
Jos et valitse ilmaisujasi kaavan mukaan, vaan sallit millaiset ilmaisut vain koko elämänkokemuksesi piiristä, kaikenlaiset viittaukset erilaisiin kokemuksiin, elämän ilmiöihin, elämäntapoihin, eri arvojen mukaisiin tekemisentapoihin, tyyleihin, meininkeihin, aistimuksiin, tuntemuksiin jne., niin olet paljon taiteellisempi, luovempi, objektiivisuudessasi uskollinen todellisuudelle niin kuin oikeasti ajattelussa kuuluisikin olla, olet parempi kommunikoimaan, opettamaan,kykenet vietimään myös eläm'nviisautta ja tekemisentapoja, jotka ovat lahjakkuuden ja taidon pohja, erilaisia näkökulmia maailmaan ja niihin pohjautuvaa ymmärrystä ja taitoja,... Olet objektiivisempi ja taiteelisempi yhtä aikaa!

Oma näkemys

Kun suomenkielinen suomalainen ihailee taidetta, on hänellä mielessään monta näkemyksen palasta siitä, mikä tuossa laulussa, runossa, kuvassa tms. on hienoa ja mitä hän myös muuta kaipaa taiteelta, miksi hän sitä arvostaa. Samalla mieleen nousee kysymys: "Miksi taiteilija on tehnyt juuri noin? Mistä johtuvat taiteen mielivaltaisuudet? Olenko huonompi, kun minun näkemyksestäni ne puuttuvat? Olen realisti, kaipaan elämänviisautta, joka kantaa elämäni uusille paremmille urille, tuntevammaksi ja onnelliseksi. En ole noin mielikuvitusrikas, tarkoittaako se, etten ole taiteellinen?" Jos sinulta kysyisi: "Mikä on elämässä tärkeää?", olisi sinulla selkeitä näkemyksellisiä syvällisesti mietittyjä vastauksia, edes jotakin sentapaista. Sellaista olisi taiteesikin. Jos sinulta kysyisi jostakin, mistä et tiedä etkä osaa mitään, niin jos vcastaisit, täytyisi sinun turvautua mielikuvitukseen ja voisit keksiä hienojakin satuja, esim. vastauksena kysymykseen: "Millaiset olisivcat Equadorin presidentin häät? Maalaa kuva!" ja tyylikäs ollaksesi höystäisit heittosi elämänviisauden kappaleilla ym. kivalla. Kuitenkin voisit yltää johonkin paljon enempään niissä asioissa, joita ymmärrät, arvostat, joista sinulla on kokemusta, aitoa elämänviisautta ja syvällistä näkemystä. Sinun on vain sallittava elämänviisautesi sanella tekemisentapasi, sillä käytännöt ovat usein syntyneet tyhmimpien mukana raahaamiseksi ja oma näkemys nostaa korkeampiin sfääreihin. Se, että suomalaisella on omaa näkemystä, ei merkitse elämänmakuisen viisauden korvcaamista nelosen oppilaan teknisellä teoreettiisuudella tai teknologiasta ihastuneen suorilla viivoilla ja ruutumuodoilla. Suomalaisen omakohtainen näkemys, hänen ajattelutaitonsa, ei tee ajattelusta hankalampaa työtä, joka kävelisi rasittavuutensa vuoksi taideteosyritelmien hengen yli, vaan suomalaisen omakohtainen ymmärrys raivaa tilaa kokemuksellisuudelle ja elämänmakuiselle elämänmyönteiselle tunteikkaalle elämänviisaudelle.