perjantai 10. elokuuta 2012

Hyvä oppikirja

Taiteiden oppikirjoissa on monta erinomaista, kunhan ei niitä liian orjallisesti lue vaan pikemminkin panostaa omaan näkemykseen. Peter Gray n Näin piirrät maisemia ja eläimiä näkyi näyttävän mallia virheistä, joita välttää, tavalla, joka kehitti omaa näkemystä: yht'äkkiä luiessani ja yrittäessäni oppia piirtämään paremmin, huomasin oelvanikin kovin taiteellinen vaikka missä, vaikken ollut ennen koskaan ollut, taiteista vain kovin olin pitänyt ja ihaillut etäältä.

tiistai 29. toukokuuta 2012

Taiteen, filosofian ja objektiivisen ajattelun yhteydestä

Mitä kuvata, jotta taideteos samalla olisi objektiivisen ajattelun kannalta täydellinen ja kunnolla ajateltu, hyvälaatuisen filosofisen objektiivisen ajattelun malliesimerkki:
Kokemusellinen maisema tunnelmallisine ilmiöineen, kaikkine tunteineen ja aistivaikutelmineen - nähdyt rakenteet=ajatussisällöt ja ilmiöt, ja tunnelmavaikutelmat hahmottaen. Kukin tunnelma maisemana, joka kuvaa, millainen tuontunnelmainen maailma (tunnelma kuvaa rytmit, rakenteet, elinvoimaisuuden yms. dynamiikan kannalta tärkeät tekijät) ilmiöineen on, mihin se johtaa, mihin kelpaa ja mitkä sen hyödyllisyyden ja kelvollisuuden rajat ovat - millaisia toisenlaiset tunnelmat=linjaukset niiden muodostaminen erilaajuisine kelvollisuusaluemaisemineen ja -rajoineen, miten ne vertautuvat (elämänfilosofinen sekä filosofinen näkökulma kertoo laajemman näkökulman siitä, mihin millainenkin tekeminen johtaa ja mitkä sen käyttökelpoisuuden rajat laajemmassa kontekstissa ovat, kuvaten nuo ilmiöt hyvine ja huonoine puolineen ja niistä seuraavine äyttökelpoisuuksineen ja käyttökelpoisuuden rajoineen) ja mikä on kunkin tyylin=tunnelman=linjauksen rooli maailman kokonaisuudessa. Elämänviisaus=tunteet ja tunneviisaus sekä terveet elämäntavat, hyvät tekemisentavat=tyylit=tunnelmat, kiehtovuus=olennaisuudet=mitä näkökulma korostaa=vaikuttavuus=tunteitakoskettavuus ja näyttävyys, ...

maanantai 30. huhtikuuta 2012

Taiteen arvostus näkemyksellisyytenä vai arvostamattomuus ja mielikuvitus

Jos teet jotakin, mitä et arvosta, teet noin vain lupia kyselemättä ja viimeistelet hiukan mielikuvitusta käyttäen, että kyllähän tämä kelpaa, kyllähän tämä on varsin hieno tuon alan työksi. Jos sitä sitten tuota alaa arvostava katselee aikaansaannostasi, niin hän miettii, miksi on näin tehty, miksi näin paljon mielikuvitusta, millainen tämä näkemys oikein on, kiehtova tavallaan mutta jotenkin ontto. Jos tuota alaa arvostava sitten itse ryhtyy puuhaan, niin usein ryhtyy anteeksipyydellen, että kun minä vain tällainen yritän näin hienoa, yrittää näkemyksellistä tai huolella tehtyä perusjuttua, mutta arasti kuin kunnioituksesta kumarrellen ja anteeksipyydellen eikä itseluottamusta ha halveksuntaa pursuen. Kumpi näistä sitten yleensä eksyy alalle? Se, jolla on itseluottamusta tottakai. Ihan pieleen menee ammatinvalinta kummaltakin silloin. Mutta jos Sinä, joka arvostat jotain alaa, tekisit rohkeasti vain oman näkemyksesi mukaan ja arvostaisit kunnioittavia enemmän kuin tietäväisiä, niin oppisit taitoja ja pääsisit haavealallesi, jolla Sinulla juuri on näkemystä ja noilla alasta piittaamattomuuttaan, arvostamattomuuttaan itsevarmoilla ja alan halveksunnassaan mielikuvitusrikkailla "pah!"-tyypeillä ei.
Katso http://nopeaoppisuus.blogspot.com  (Lue blogin varhaisimmat lyhyet kirjoitukset Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla sekä Elämänohjeita osiosta kuvan alta kuvaan liittyvä ohje.)

Asiateksti kuin musiikki

Ks. http://musicalfactlanguage.blogspot.com/

Suomalaisuus ja musiikki


Väinön kannel: suomalaisuus ja musiikki
Koko ikäni olen ollut kovin järkevä arkijärkiseen suomalaiseen tapaan, jolla selvittää koulunkin ongelmitta. Järki on ollut apunani tunteidenmukaisuudessa, sekä omassa elmässäni että sosiaalisuudessa. Järjen avulla olen ratkonut sen, miten tavoitteeni käytännössä voi toteuttaa. Tunteet puolestaan ovat merkinneet elämäni mittasuhteet ja tuoneet elämänviisauden näkökulman sinnekin, missä alunpitäen oli vain koulu tai työ. Tunteet ovat kertoneet, miten elämänfilosofiset ongelmat ratkoa ja tuoda elintilaa sinne, minne koulutettu järki ei sitä osaa tuoda.
Suomalaiseen jäyhään järkiperäiseen tapaan en ole ollut kovin musikaalinen, mutta olen kokenut musiikin tärkeäksi elämässä ja maailmassa. On tärkeää antaa tilaa tunteille, elämänviisaudelle, toimivalle sosiaalisuudelle, aidolle syvällisyydelle ja vaikutelmien kielelle, johon järkikin perustuu. Tunteidenmukaiset soivat kohdat kertovat onnistuneisuudesta, kun taas lättänät soimattomat kkrrhhhh-äänet kertovat siitä, että pelkkien välineiden varaan rakentaminen on johtanut umpikujaan, on lapsi mennyt pesuveden mukana. Se, mikä soi, on tavoitteenomaista, syvällistä, toimivaa, sisällyksekästä ja onnellistuttavaa, sosiaalisuudessakin kiehtovaa. Se, mikä ei soi, on mennyt pieleen, jäänyt elottomaksi, rasittavan uuvuttomaksi, sisällyksettömäksi, onnettomaksi ja voimattomaksi, usein keskenään ristiriitaiseksi. Musiikin kieli kertoo onnistumisista, tavoitteista. Siellä, missä musiikki soi, pääsee hetken verran beesaamaan paremmilla toimivammilla tekemisentavoilla, näkökulmilla, katsomistavoilla, mielenvireillä, elämäntavoilla jne. Musiikki on kuin kartta oikeaan - kartta jonka luontomme koskettavuuden ja oikeaanosuvuuden perusteella rakentaa.
Musiikkiin saa kosketuksen paitsi kuuntelemalla, myös laulamalla: äänessä onnelliset toimivat kohdat soivat kauniisti, kun taas tunnelmattomat kkrrrhhhmaiset elämäntavan puolet eivät soi: ne kannattaa jättää pois laulusta, joka kumminkin on malli, positiivinen esimerkki muille. Ajattelussa on olennaista tavoittaa maailma sanojen takana. Samoin musiikissa tavoittaa elämänkokemuksen kiehtovuus, sen elinvoimaisuus, musiikin nuottikirjoituksen takaa, kuin nuotti olisi karttamerkki mutta elämänkokemuksen musiikki eli maasto monimutkaisessa rikkaudessaan se ainoa merkityksellinen.
Tunnelmia on synkkiä tummia ja keveitä toiveikkaita vaaleita. Vaaleat sävyt soivat korkeina sävelinä ja tummat matalina, joiden oikeat korkeudet kokemus opettaa. Tunnelmasävyjen vaihtelu elämämme rytmissä luo musiikkimaiseman, josta voimme poimia laulun. Se, mikä elämässä ja maailmassa on merkityksellistä, koskettaa vahvasti tunteina, tunnelmina ja tunteenomaisina vaikutelmina. Se myös soi vahvimmin musiikkina. Juuri siitä on olennaisinta kommunikoida, juuri sitä meidän eniten kuunnella. Ja niin musiikki vaistomaisesti opettaa meidät tekemään. Kauneus kertoo ideaaleista, koskettavuus elämän perusvirrasta ja kiehtovuus toimivimmista näkökulmista: juuri niihin sukeltaminen saa meidät olennaisten kysymysten äärelle ja johdattaa onnistumisiin...

Katso myös http://musiikkipaivakirja.blogspot.com

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Lemmikkieläinten ja luonnon rakastaminen

Olen tässä ihmetellyt, mistä riippuu, että taiteellisuus joskus luonnistuu ja joskus ei. Mikä on onnistumisen tukena: taiteellisen näköinen ihastus, paikkakunnan kulttuuri, työväenopiston kurssi, hyvä taiteen oppikirja, tietynlainen musiikki tai tietty tapa kuunnella musiikkia, vai mikä? En huomannut, että mikään näistä riittäisi. Sen sijaan lemmikkikoirieni tyylistä ja sosiaalisuudesta pikkulintujen kanssa oppii luontevia elämänviisaita hahmotustapoja, taiteellisia kommunikaatiotapoja ja tunteikkaampaa elämänviisautta painottavaa tyyliä. Koko langanpäästa kiinni saaminen on luonnonrakkauden varassa, sen varassa että uskoo luontokappaleet viisaiksi.

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Näin rakennat taitoja

Lue blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.com lahjojen ja taitojen oppimisesta. (Lue blogin varhaisimmat lyhyet kirjoitukset Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla sekä Elämänohjeita osiosta kuvan alta kuvaan liittyvä ohje.)
Taiteissa näyttäisi olevan olennaista kokemukseen uppoaminen ja kokemuksen kuvaaminen sen omilla ehdoilla, minkä oppii hitaasti piirre piirteeltä ihan vain tosissaan yrittämällä askel askeleelta, jollei muuten. Tiputa kaavamaisuudet ja ennakkokäsitykset pois, esim. tottumukset kirjoittamisesta piirtäessäsi. ÄLÄ SANALLISTA KOSKAAN MITÄÄN! Kokemuksen kuvaaminen kokemuksellisena kokonaisuutena on ihan eri juttu ja ok!

Tavoita tunteenomaisia ideaalejasi

Kun teet miten kuten, teet helposti tavanomaista kapulakieltä. Kun tavoitat aivan korkeimpia ideaalejasi, olet tunteenomaisella kokemuksellisella kielellä. Ainakin olet jollain lailla elämänmakuinen ja omakohtaisesti tärkeäksi koettujen ilmiöiden kanssa tekemisissä. Siis taiteelisempi. Jos annat ideaalisi sanella kielen, jota käytät, koko ilmaisutapasi, tavallaan rakennat ideaalisi ohjeen mukaan juuri ja tavoitat siis lähimmäs ideaaliasi, mitä osaat päästä. Tuollainen ideaalejaan kohti tavoittaminen, niin ymmärryksessä, teoissa kuin kommunikaatiossakin, on kovin hyödyllistä ja motivoitua. Ja se tekee sinusta taiteelisesti lahjakkaan, jos vain muistat valita sanastosi ideaalin ja kommu7nikaation osuvuuden eikä käytäntöjen mukaan.

Uppoa kokemukseen!

Meillä on havaintokykymme, jotta ymmärtäisimme elämää, maailmaa ja sosiaalisia suhteitamme. Havaintokyvyn käyttäminen täydesti, kaikkine piirteineen ja kaikkine nyansseineen, parantaa taitoamme, ymmärrystämme, sosiaalisia taityojamme, kommunikaatiokykyämme ja erityisesti syventää elämämme laatua, onnea! Elämänviisauttamme.

Sanasto tavoitteen mukaan

Palikkajärki on kielenkäytöltään uarutuneen kapulakielistä, mikä rajoitaa ymmärryksen ulkoa luettuihin uomiin ja vie pois tilan tilanteenmukaisten ilmaisujen ja sitä kautta tilanteeseen sopeuttavien havaintojen käytöltä.
Jos et valitse ilmaisujasi kaavan mukaan, vaan sallit millaiset ilmaisut vain koko elämänkokemuksesi piiristä, kaikenlaiset viittaukset erilaisiin kokemuksiin, elämän ilmiöihin, elämäntapoihin, eri arvojen mukaisiin tekemisentapoihin, tyyleihin, meininkeihin, aistimuksiin, tuntemuksiin jne., niin olet paljon taiteellisempi, luovempi, objektiivisuudessasi uskollinen todellisuudelle niin kuin oikeasti ajattelussa kuuluisikin olla, olet parempi kommunikoimaan, opettamaan,kykenet vietimään myös eläm'nviisautta ja tekemisentapoja, jotka ovat lahjakkuuden ja taidon pohja, erilaisia näkökulmia maailmaan ja niihin pohjautuvaa ymmärrystä ja taitoja,... Olet objektiivisempi ja taiteelisempi yhtä aikaa!

Oma näkemys

Kun suomenkielinen suomalainen ihailee taidetta, on hänellä mielessään monta näkemyksen palasta siitä, mikä tuossa laulussa, runossa, kuvassa tms. on hienoa ja mitä hän myös muuta kaipaa taiteelta, miksi hän sitä arvostaa. Samalla mieleen nousee kysymys: "Miksi taiteilija on tehnyt juuri noin? Mistä johtuvat taiteen mielivaltaisuudet? Olenko huonompi, kun minun näkemyksestäni ne puuttuvat? Olen realisti, kaipaan elämänviisautta, joka kantaa elämäni uusille paremmille urille, tuntevammaksi ja onnelliseksi. En ole noin mielikuvitusrikas, tarkoittaako se, etten ole taiteellinen?" Jos sinulta kysyisi: "Mikä on elämässä tärkeää?", olisi sinulla selkeitä näkemyksellisiä syvällisesti mietittyjä vastauksia, edes jotakin sentapaista. Sellaista olisi taiteesikin. Jos sinulta kysyisi jostakin, mistä et tiedä etkä osaa mitään, niin jos vcastaisit, täytyisi sinun turvautua mielikuvitukseen ja voisit keksiä hienojakin satuja, esim. vastauksena kysymykseen: "Millaiset olisivcat Equadorin presidentin häät? Maalaa kuva!" ja tyylikäs ollaksesi höystäisit heittosi elämänviisauden kappaleilla ym. kivalla. Kuitenkin voisit yltää johonkin paljon enempään niissä asioissa, joita ymmärrät, arvostat, joista sinulla on kokemusta, aitoa elämänviisautta ja syvällistä näkemystä. Sinun on vain sallittava elämänviisautesi sanella tekemisentapasi, sillä käytännöt ovat usein syntyneet tyhmimpien mukana raahaamiseksi ja oma näkemys nostaa korkeampiin sfääreihin. Se, että suomalaisella on omaa näkemystä, ei merkitse elämänmakuisen viisauden korvcaamista nelosen oppilaan teknisellä teoreettiisuudella tai teknologiasta ihastuneen suorilla viivoilla ja ruutumuodoilla. Suomalaisen omakohtainen näkemys, hänen ajattelutaitonsa, ei tee ajattelusta hankalampaa työtä, joka kävelisi rasittavuutensa vuoksi taideteosyritelmien hengen yli, vaan suomalaisen omakohtainen ymmärrys raivaa tilaa kokemuksellisuudelle ja elämänmakuiselle elämänmyönteiselle tunteikkaalle elämänviisaudelle.