maanantai 15. tammikuuta 2018

Ruuan laadusta ja taiteen tekemisestä

Savonlinnassa ja kai laajemmin Itä-Suomessa harrastetaan aiteita ja niille on hyvät mahdollisuudet, joskin taas elämäntavat ovat huonommat, elämänviisautta vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Savonlinnassa kesäisten oopperajuhlien suuren näyttävän hienon syvällisen taiteen mallin mukaan ja niin kuin Retretin hienoimmat maalaukset Punkaharjulla tapasivat olla, osin uskonnon, mökkeilyn hienouden ja matkailun viehätyksen tapaan, kun tehdän taidetta, yritetään, opetellaan, harrastetaan, ollaan hyvä taiteen alan ammattilainen, niin pyritään hienoon suureen syvälliseen taiteenseen, monella tapaa hienoon ja hyvälaatuiseen, kuin Edefeltin maalaukset tai elämänviisas sävellys. Ja silloin ruuankin on oltava erilaista, edes vähän parempaa, esim. sinisen maidon sijasta punaista maitoa. Ja ihan vain jonkin ruokalaruuan sijasta jotakin kenties mökkeilyhenkisen hienoa kuten vaikka marjoja tai savukalaa, tms, vähän oopperan suunnalta, paljon mökkeilyn, luonnon upeuden, uskonnonkin avulla parempaan yrittämisen, vanhan ihmisen viisaudella ja kokemuksella, elämän aikana kerätyillä taidoilla, maailman ja jälkipolvien kannalta tähdellistä tehden. Tältä suunnalta on mm ruuanlaitto-ohjeeni http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/04/ruuanlaitosta.html .

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Tiesta itseilmaisuun

Kun nuori aikuinen opettelee uusia asioita eika hanella ole niista kokemusta ennestaan, han matkii mallista ja jotenkin keinotekoisesti kopioi sen, mika opetuksen aiheena on. Sitten han oppii tekemaan sen omalla tavallaan. Myohemmin han oppii tekemaan valintoja useampien vaihtoehtojen valilla ja valitsemaan niista parhaimmat. Sitten vasta hanoppii loytamaan tilaa omalle elamalleen ja elamanmyonteisyydelle tuoss tehdessaan. Vasta senjalkeen han oppii itseilmaisun tuossa aihepiirissa.
Nama ensimmaiset vaiheet taidossa ovat siis nayttelemisen kaltaisia, ja itseilmaisu on taidossa paljon korkeammalla kuin saman asian naytteleminen, etenkaankeinotekoisen oloinen naytteleminen. Taitavammat osaavat itseilmaisua jo lapsesta pitaen, kun taas taitamattomat korostavat nayttelemisen arvoa asemaa saadakseen ja tekojensa puutteita peittaakseen.

perjantai 10. tammikuuta 2014

Linkkejä

Taiteiden oppimista edistävistä olosuhteista: http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2014/01/taidetta-oppimassa-savolaisuuden-tuella.html

Musiikkipäiväkirjani: näin opit musikaaliseksi, mm. laulamaan ja säveltämään http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi
Mm sävellystaidon alkeet, soiva elämänkokemus, kauniisti soiva lauluääni, harmonisesti yhteen soiva kuoro tai bändi, kauniisti soivat soinnut, jotakin soittotaidosta ja musikaalisuuden oppimisesta: katso päivämäärät blogin nimen alla olevasta tekstistä (ei näy mobiililaitteissa kai)

Vesivärimaalauspäiväkirjani ja joitakin huomioita maalaamaan oppimisesta http://akvarelliblogini.blogspot.fi
Maalaamisen oppimisen ohje, hyvä! http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.htm
Vaimon muotokuvan ohje aloittelijoille http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2015/10/tiistaina-20-lokakuuta-2015.html

Tanssimaan oppimisesta http://tanssitanssi.blogspot.fi

Onnen tavoittelusta http://happinesstipsblog.blogspot.fi


6th of April 2024    You might be interested in reading the back cover texts of my books of the Christmas gnome/elf skills series, by clicking the headers at https://www.amazon.com/dp/B0BLLS8BWC?binding=kindle_edition&ref_=ast_author_bsi

torstai 6. kesäkuuta 2013

Varo kiinnostusta tarinankerrontaan

Useimmat taiteet opettavat paljon, jos niitä harrastaa. Niistä oppii herkkää tunnelmallista aistirikasta havainnontekoa, joka on objektiivisen ajattelukyvyn, kaikkien taitojen, sosiaalisten taitojen, elämänviisauden ja jopa uskonnosta oppimisen perusta. Positiivisten tunteiden painottaminen auttaa löytämään parhaiten onnistuvia strategioita elämässä, ja samoin auttaa elämänviisauden arvostaminen. Näyttävyyden tavoittelu kohdistaa huomion huippuhetkiin niihin suurimpiin onnistumisiinja niiden onnistuneimpiin puoliin. Ja harmonisen kokonaisuuden tavoittelu avartaa näkökulmaa ja tekee kokonaisuuden toimivuuden keskeiseksi tavoitteeksi, mikä on maailmassa pärjäämisessä olennaista.
Niinpä runot, musiikki, maalaustaide ja tanssin näyttävyys jne. voivat opettaa elämästä paljon hyödyllistä. Mutta tarinankerronta on eri juttu. Siinä keksitään iah vain omasta päästä jotakin ja tuumitaan, oisko tää nyt kiva juttu, mitä jos sen sanois jotenkin näyttävästi...: koko tarinankerronnan opettelu pelkkää puppua, joka ei opeta mitään ytyä maailmasta. Siinä missä muissa taiteissa joutuu sompailemaan elämänmakusia osakokonaisuuksia yhteen elämänviisaasti ja etsimään jotakin syvällisempää ideaa tekemistensä juoneksi, niin tarinankerronta ei kuvaile mitään, ei tuo mitään kriteerioita, joilla teos olisi parempi ja samalla elämänviisaampi, menestystä tuova. Tarinankerronnasta harrastuvalta heikkenee ymmärrys ja tekojen laatu kärsii olennaisesti, mutta esim. havaittua kauniisti kuvailevilla runoilla ei tätä ongelmaa ole lainkaan, vaan ne viisastavat paljon jo ihan vain lukiessa.

tiistai 5. helmikuuta 2013

Varo malleja, joita ei sanele sydän vaan järki

Koulussa nelosen, vitosen ja kutonsen oppilaat ihannoivat koulua ja ovat siihen kovin tyytyväisiä. Niinpä heidän ajattelunsa on kovin koulumaista ja muodollista eikä koskaan kovin suureen laatuun yllä. Seiskan ja kasin oppilaat etsivät ajatteluesikuvansa muualta, missä heidän elämänmakuinen viisautensa ja moneen sopiva tärkeiden asioiden arvostamisensa tuo eväitä elämään laajemmalti ja merkitykselliseltä tuntuvan oman ajattelun. Kympin oppilaat etsivät esikuvansa usein muilta elämän alueilta, esim. urheilusta ja musiikista, eivät vain noiden alojen tähdistä vaan pikemminkin noista toisten alojen tekemisistä, joista saatu oppi on itse sovellettava omakohtaisesti, jotta siitä olisi ajattelun saralla hyötyä.
Vastaavasti joka asiassa kurssit opettavat muutamia teknisluontoisia muun muassa soattavia perusasioita, mutteivät yleensä asian henkeä, saati sitten oman elämänkokemuksen, sydämen äänen ja elämän kaipuiden laatua kohottavaa vaikutusta. Jos liikaa ihannoit jotakin alaa, jäät usein sen oppikirjojen selkeästi opettamien perusasioiden aivottomen toistamisen tasolle. Kun taas jos ihannoit elämänmakuisuutta ja aitoa elämänviisautta, saat tekemistesi hengen ja laadun korotettua paljon yli sen, mitä kaavamaisesti, institutionalisoituneessa muodossa voidaan jokaiselle perässä taapertajalle opettaa. Kyse ei ole lahjojen erosta vaan kiinnittymiskohdan erosta: onko se elämään ja aitoon osaamiseen vai tiettyjen mekaanisten perusasioiden oppimiseen: palikka-aivolle ja tekniselle hepulle vai asioiden sielusta ja aidosta hengestä kiinnostuneelle omakohtaisesti omaan tapaansa osaavalle.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Kuka on taiteellinen

Aiemmin luulin, että taiteellisuus on harrastuneisuudesta ja arvoista kiinni sekä synnynnäisitä lahjoista. Mutta lahjoja voi oppia ja taiteellisen näköinen vaikuttaisi olevan se, joka viettää aikaa taidetta tosissaan harrastamalla ja yrittää, ei koulumaisesti vaan omin päin, oman näkemyksen varassa yltää mahdollisimman, hienoon, vaikuttavaan, tunnelmalliseen, elämänviisaaseen maalaukseen, lauluun tms.
Eli koulumaisuus ei käy tienä taiteellisuuteen, vaan olisi omin päin opittava lahjat: ks http://nopeaoppisuus.blogspot.fi . (Lue blogin varhaisimmat lyhyet kirjoitukset Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla sekä Elämänohjeita osiosta kuvan alta kuvaan liittyvä ohje.) Ja pelkät lahjat eivät riitä vaan kyse on tosissaan harrastamisen tulemisesta yhdeksi elämänalueeksi. Taiteellisten yhteistä kommunikoitavaa löytyisi silloin tuon oman harrastamisen tuoman näkemyksen tiimoilta.
Romaanit näyttävät valtavan paljon taide3tta harrastaneilta tai siis taiteen ammattilaisilta. Eläimiä matkimalla voi oppia paljon, samoin elämänviisautta harrastamalla.